Tekijät
Käsikirjoitus sekä graafinen suunnittelu ja toteutus: Katriina Ilmaranta
Ohjelmistot ja laitteistot: Pixelmint
Web-koodaus: Webguru (Tuomas Piispanen)
Tuotannon rahoitus
SKR Uudenmaan rahasto
Taike Uudenmaan rahasto
Niilo Helanderin Säätiö
Hyvinkään kaupunki
Kiitokset
Hyvinkään kaupunki/ Outi Raatikainen
Hyvinkään kaupunginmuseo/ Susanna Eskola ja Sari Mustajärvi
Suomen Rautatiemuseo/ Tiina Lehtinen ja Anne Tuomi
Työväenarkisto/ Jani Kaunismäki
Yhteystiedot
Katriina Ilmaranta
0403515858
katriina(at)hyvinkaanasema.fi
Taustakuvamateriaalit
Intro
Hyvinkään asema 1900-luvun alkupuolella. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo.
Keisarin rata
Botkin, Yegor 1856: Aleksanteri II. Alamy Stock.
Aleksanteri II vierailu Helsingissä 1863. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Kuva upotettu taustaan.
Keisarin rata | 1
von Zichy, Mihaly 1864: Valtiopäivätanssiaiset. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Kuvassa käytetty värikalvoa.
Keisarin rata | 2
Sandberg, Gustaf: Helsingin vanha rautatieasema 1890-1910. Kuva: Svenska litteratursällskapet i Finland. Käytetty värikalvoa.
Keisarin rata | 3
Kartta on itsenäinen teos.
Hevoshahmot. Kuvat: Adobe Stock.
Keisarin rata | 4
Suomen Rautatiemuseo: Hyvinkään aseman piirustukset. Repro: Katriina Ilmaranta.
Keisarin rata | 5
Veturi Helsingin rautatieaseman ratapihalla, 1898. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Kuvassa käytetty värikalvoa.
Varhaisvaiheita
Hyvinkään aseman henkilökuntaa, 1907. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo.
Savukerasian kansi, 1900-01. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Kuva upotettu taustaan.
Suomen rautatiekartta 1868. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Kuva upotettu taustaan.
Lennätinlaite. Kuva: Adobe Stock.
Varhaisvaiheita | 1
Porvoon maasillan rakennustyöt, 1800-luvun loppu. Kuva: Museovirasto. Kuvaa on värisäädetty.
Varhaisvaiheita | 2
Hyvinkään kartta, 1938. Kuva: Yksityiskokoelma. Repro: Katriina Ilmaranta. Kuvaa on värisäädetty.
Varhaisvaiheita | 3
Hyvinkään Parantolan ensimmäinen puurakennus, 1910-luku. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo.
Varhaisvaiheita | 4
Lumikiteita. Kuva: Adobe Stock.
Muuttoliike
Naishenkilö, Vammala 1930-luku. Kuva: Museovirasto.
Hangon pakolaisia Helsingin rautatieasemalla maaliskuussa 1940. Kuva: SA-arkisto. Kuva upotettu taustaan.
Liisa Mäkiranta menossa tädilleen lapsenpiiaksi, 1945. Kuva: Museovirasto. Kuva upotettu taustaan.
Muuttoliike | 1
Peltomaisema, 1900-luvun alku. Kuva: Museovirasto. Kuvassa käytetty värikalvoa.
Muuttoliike | 2
Osuusliike Ahjo, 1950-luku. Kuva: Työväenmuseo Werstas. Kuvassa käytetty värikalvoa.
Muuttoliike | 3
Hyvinkään villatehdas, työntekijöitä 1896. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo. Kuvassa käytetty värikalvoa.
Muuttoliike | 4
Kutomakone. Kuva: Adobe Stock.
Sodan varjosta
Talvisodan ilmapommitusten tuhoja, 1944. Kuva: E.Nurmi, SA-arkisto.
Ilmatorjuntaa. Kuva: L. Vepsäläinen, SA-arkisto. Kuva on upotettu taustaan.
Isänmaa juliste, 1942. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Kuva on upotettu taustaan.
Sodan varjosta | 1
Jono kangaspukimon edessä, Hyvinkää 1948 (vasen). Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo.
Osuusliike Ahjo, Hyvinkää 1949 (oikea). Kuva: Työväenmuseo Werstas.
Sodan varjosta | 2
Hyvinkään rautatieasema, 1960-luku. Kuva: V. Kivi, Hyvinkään kaupunginmuseo. Kuvassa käytetty värikalvoa.
Sodan varjosta | 3
Matkatavarakärryt, 1940-luku. Kuva: S. Laipio, Suomen Rautatiemuseo. Kuvassa käytetty värikalvoa.
Sodan varjosta | 4
Kerrostalo, 1964. Kuva: T. Kanerva, Museovirasto. Kuvassa käytetty värikalvoa.
Risteyskohdassa
Juna rautatieasemalla, 1932. Kuva: Pietinen, Museovirasto.
Hyvästelijät. Kuva: Adobe Stock.
Dm 8 -sarjan kiitojuna Helsingin rautatieasemalla, 1965. Kuva: V. v. Bonin, Helsingin kaupunginmuseo. Kuva upotettu taustaan.
Risteyskohdassa | 1
Matkustajia asemalaiturilla Helsingin rautatieasemalla, 1900-luvun alku. Kuva: Suomen Rautatiemuseo. Kuvassa on käytetty värikalvoa.
Risteyskohdassa | 2
Nähkää Päijänne, 1936. Elokuva: A. Tamminen, Suomifilmi. KAVI.
Lähteet
Alku, Antero 2008: Helsingin raideliikenteen historiaa. Internetjulkaisu. http://www.kaupunkiliikenne.net/Helsinki/hehistoria.html
Ahponen, Pirkkoliisa & Järvelä, Marja 1983: Maalta kaupunkiin, pientilalta tehtaaseen. Tehdastyöläisten elämäntavan muutos. Wsoy, Porvoo – Helsinki - Juva.
Bergström, Lea & al. 1998: Keisarin juna. Romanovit Suomen rautateillä. Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkää.
Eilispäivän Suomi. Jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen. Toim. Mikko Laakso & al. Valitut palat, Helsinki 2003.
Espoon kaupunginmuseo 2006: Aurora Karamzin. Aristokratian elämää. Otava, Keuruu.
Hautala, Kustaa 1951: Hyvinkään seudun historia 1860-1950. Hyvinkään kauppala, Hyvinkää.
Hoffrén Jouko - Penttilä Kalevi 1979: Riihimäen historia I - Vuoteen 1960. Riihimäen kaupunki, Riihimäki.
Harkoma-Laine, Riitta 1992: Me hyvinkääläiset valokuvina 1917-1992. Publikum, Hyvinkää.
Hirn, Sven 1987. Tuhansien järvien maa. Suomen matkailun historia. MEK, Helsinki.
Hjelt-Cajanus, Esther 1944. Moster Anni berättar. Minnen från gamla tider. Söderström, Helsinki.
Hyvinkään kaupunginmuseo 2016: Tehtaantytöt. Verkkojulkaisu. https://tarinasoitin.fi/tehtaantytot
Hyvinkään kaupunginmuseo 2017: Hyvinkää 100. https://tarinasoitin.fi/hyvinkaa100
Hyvinkää nousee 1953. Tekijät Kemppi, Uuno & al., tuotanto Suomi-Filmi. Finna-verkkopalvelu. https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_133878
Joutsalmi, Sinikka 2001: Juna ajaa ohi. Rakennusperintömme, kulttuuriympäristön lukukirja. Ympäristöministeriö ja Museovirasto, Helsinki.
Hämeenmaa 11. Hämeen heimoliitto, Hämeenlinna 1962.
Järnvägsmuseet 2017: Järnvägens yrken. Verkkojulkaisu. https://www.jarnvagsmuseet.se/fordjupning/jarnvagshistoria/jarnvagens-yrken
Kerkkonen, Veikko 1976: Janakkalan historia. Janakkalan kunta, Janakkala.
Kivinen, Lasse (2020): Kun Helsingin eliitiltä menivät hermot, se lähti hiljaiseen jugendlinnaan – Sen lepotuoleilla saattoi sata vuotta sitten makoilla niin ministeri kuin missikin. Helsingin sanomat 8.9.2020. https://www.hs.fi/kaupunki/hyvinkaa/art-2000006627770.html
Kotikaupunkini Kerava 15. Toim. Korhonen, Kari & al. Keravaseura, Kerava 2003.
Kultainen 60-luku. Toim. Janne Virkkunen & al. Helsingin Sanomat, Helsinki.
Lahtinen, Anu 2017: Hyvät, pahat ja hyvinkääläiset. Hyvinkään seudun historia. Siltala, Helsinki.
Lakimiesuutiset 2014: Suomessa 150 vuotta säännöllistä valtiopäivätoimintaa. Verkkojulkaisu. https://lakimiesuutiset.fi/suomessa-150-vuotta-saannollista-valtiopaivatoimintaa/
Lindeqvist, K.O. 1930: Hämeenlinnan kaupungin historia III. Hämeenlinnan kaupungin historia vuosina 1809-75. Hämeenlinnan kaupunki, Hämeenlinna.
Lyyra-Seppänen, Anna & al. 2010: Tekstiiliteollisuusmuseo. Opas. Työväenmuseo Werstas, Tampere.
Lyytinen, A.A. 1945: Maaseudun tytär pääkaupungin portilla. Suomen valkonauhaliitto, Helsinki.
Matkamme Vantaan historiassa. Toim. Eerikäinen, Marjo. Vantaan kaupunginmuseo, Vantaa 2010.
Nouseva Hyvinkää 1961. Ohjaus Melaja, Erkki & Pyykkö, Allan - tuotanto Suomi-Filmi. KAVI Elävämuisti verkkopalvelu. https://elavamuisti.fi/aikajana/nouseva-hyvinkaa
Oetzel, Günther 2012: Technotope Räume – vom Naturraum zum verbotenen Raum. Teoksessa: Gehmann, Ulrich (toim.), Virtuelle und ideale Welten, 65-83. KIT Scientific Publishing 2012, Karslruhe. https://doi.org/10.25969/mediarep/12460.
Paavilainen, Ulla 2010: Makujen matka. Riihimäen asemaravintola 1870-2009. H.G. Paloheimo, Riihimäki.
Perälä, Reijo 2008: Kun höyryhepo tuli. Rautateiden rakentaminen alkoi 1860-luvulla. Verkkojulkaisu. Elävä Arkisto, Yle. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/19/kun-hoyryhepo-tuli
Pikajuna Pohjoiseen 1947. Ohjaus af Hällström, Roland - tuotanto Fenno-Filmi. https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_122291
Puolustusvoimat 1943/KAVI: Sota ja Rautatiet. Elokuva. https://elavamuisti.fi/aikajana/sota-ja-rautatiet
Radoilta ja ratojen varsilta. Rautatieläisten elämää entisaikaan heidän itsensä kuvaamana. Toim. Ilmar Talve. SKS, Helsinki 1963.
Rautateiden arkkitehtuuri. Asemarakennuksia 1857-1941. Toim. Sirkka Valanto & Juha Ilonen. Suomen rakennustaiteen museo, Helsinki 1984.
Rautateiden synty Suomessa 1961. Ohjaus Vento Väinö - tuotanto Fennada-Filmi. Elävä Arkisto, Yle. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/19/kun-hoyryhepo-tuli
Rautatiemuseon vuosikirja. 1980-1981. Rautatiet Suomessa 120 vuotta. Toim. Pekonen, Pentti & al. Rautatiemuseo, Hyvinkää 1982.
Rinne, Matti 2001. Aseman kello löi kolme kertaa. Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa. Otava, Helsinki.
Risteysasema Riihimäki : 140 vuotta Riihimäki-Pietari-radan avaamisesta. Toim. Koivisto, Kaisa. Riihimäen kaupunginmuseo, Riihimäki 2010.
Salminen, Timo 2019: Riihimäki sata vuotta sitten ja nyt. Riihimäen kaupunginmuseo, Riihimäki. https://riihimaenkaupunginmuseo.fi/vierailulle-museoon/nayttelyt/riihimaki-sata-vuotta-sitten-ja-nyt/
Schivelbusch, Wolfgang 1996: Junamatkan historia. Vastapaino, Tampere.
Seuraavana Tikkurila! Toim. Eskola, Amanda & al. Vantaan kaupunginmuseo, Vantaa 2012.
Suomalaisen arjen historia 3. Modernin Suomen synty. Toim. Kai Häggman & al. WSOY, Helsinki 2007.
Tarinaa vanhasta Tuusulasta. Peruskoulun kotiseutuaiheinen lukemisto Suur-Tuusulan alueelta. Toim. Annila, Marja – Lahtinen, Mirja & Mutanen, Leila. Keravan kaupunki, Kerava 1991.
Tervas, Mikko 1917: Koneiden ääressä. Karisto, Hämeenlinna.
Topelius, Zacharias 1882: Talvi-iltain tarinoita 2. Uusintajulkaisu verkossa. Project Gutenberg 2012. http://www.gutenberg.org/ebooks/38473
Tuuli ja pilvet ja männynlatvat. Hyvinkään parantola - Hyvinge sanatorium och badanstalt 100 vuotta. Toim. Forslund, Jukka - Hämäläinen-Forslund, Pirjo. Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää 1996.
Turengin asema: Turengin Wanhan aseman tarina. Verkkojulkaisu. https://www.turenginasema.fi/tarina
Turpeinen, Oiva 2003: Suuriruhtinaan Suomi. Höyryllä Hämeeseen: rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan Toim. Kai Linnilä & Leeni Tiirakari. Tammi, Helsinki.
Uimonen, Jorma 1994. Miksi Tikkurilan asemasta tuli niin komea? Helsingin-Hämeenlinnan radan asemien synty osa I. Teoksessa: Helsingin pitäjä 1966/1980-1999 Bibliografia, 66-79. http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/uimonen2.htm#Helsingin%20Pit%C3%A4j%C3%A4%201994
Valanto, Sirkka 1982. Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, Helsinki.
Yle Oppiminen 2015: Valtiopäivät vuonna 1863. Verkkojulkaisu. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/valtiopaivat-vuonna-1863
Vaunun ikkunasta näkyy. Toim. Iivari Leiviskä. VR, Helsinki 1935.
Vieri, Jukka 2014: Kiskoja vai peltoja? Talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajien suhtautuminen rautatiekysymykseen 1863–1882. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopiston Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö.
VR:n uudet makuuvaunut käyttöön helmikuussa. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/kotimaa/84815.html
Väylävirasto 2020: Helsinki-Pietari-rata 150 vuotta: Keisarin käskystä ja piristykseksi kaupankäyntiin. Verkkojulkaisu. https://vayla.fi/-/helsinki-pietari-rata-150-vuotta-keisarin-kaskysta-ja-piristykseksi-kaupankayntiin
Väylävirasto ja Suomen Rautatiemuseo 2020: Liikettä itään ja länteen. Helsinki–Pietari rautatieyhteys 150 vuotta. Suomen Rautatiemuseo ja Väylävirasto kertovat yhteistyökumppaniensa kanssa Pietarin radan historiasta ja ilmiöistä juhlavuoden kunniaksi. https://helsinkipietari150.vayla.fi/
Zetterberg, Seppo 2011. Yhteisellä matkalla. Vr 150 vuotta. Wsoy, Helsinki.
Öller, Uno 1930: Suomen rautatiet lapsenkengissä. Rautatiekirjakauppa, Helsinki.
